It is very frustrating not to be understood in this world.

Minä yritän taas etsiä jotain mitä en ole . Jotain mitä ei tule koskaan olemaan .
Minuus . Mitä se on ?
Onko se jotain sellaista mitä pieni lapsi saa pureskella, kun ikeniä kutittaa ?
Onko se jotain sellaista mitä narkomaanit pistelevät suoniinsa saadakseen itselleen hyvänolon tunteen ?
Onko se jotain sellaista mitä keski-ikäinen kukkahattutäti voi tiirailla kiikareidensa takaa ?
Onko se jotain sellaista mitä ranskalaiset laittavat ruokaansa saadakseen sen maistumaan ranskalaiselta ?
Mitä, eikö se olekaan mitään näistä ?

Minä en osaa määritellä mitä se on .
Minusta tuntuu, että oma minuuteni on juossut kauas pois, kun arvasi minulle käyvän näin .
Olen kävelevä sekameteli . Minä en muista asioita, mitä minun pitäisi muistaa .
Muutama päivä sitten minun pyydettiin kirjoittamaan koko nimeni . Mutta minä en muistanut sitä . 
Samaisena päivänä minua pyydettiin käymään postilaatikolla . Mutta minä en muistanut missä se on .
Eräänä aamuna heräsin, noin neljäkymmentä kiloa painava karvainen otus sängyssäni ja minä säikähdin sitä, koska en tunnistanut sitä . En tunnistanut omaa koiraani .
Olen ollut ilman lääkitystä kohta kaksi kuukautta .
Yöni ovat valvomista kylmällä katolla .
Päiväni ovat miettimistä ja selviytymistä .
Yritän rakentaa ajatuksia pääni sisällä, mutten pysty siihen . En osaa enää ajatella järkevästi . Se huolettaa minua .
Toisaalta, minulla on vain kuusi päivää jäljellä .
Turhaan kulutan vähäistä energiaani yhtään minkään ratkomiseen .

- wishmur

I bleed only once

Talvi saapui . Tuo pimeys, kylmät pakkaset ja kirkkaat yötaivaan tähdet . Olen kuullut, että talvi saattaa tuoda mukanaan uusia yllätyksiä . Kahdenkymmenen sentin kinokset, hiljaa leijailevat lumihiutaleet ja piilotetun tunteen, jota olen patonut sisälläni jo muutaman kuukauden . Minä ihastuin . Voinko sanoa niin ? En ole varma onko asia todella niin .
En osaa lukea enää tunteitani . Mielialani pomppii puusta puuhun kuin liito-orava tietämättä vastausta yhtään mihinkään .
Tämä tyttö on jotain sellaista mitä en kokenut koskaan ollessani exäni kanssa puolitoista vuotta yhdessä . Se kipinä syttyi heti . Ensirakkautta ? En usko siihen, joten tuskin . Olin nähnyt kyseisen tytön kerran aikaisemmin ja nyt vietin viikonlopun hänen kanssaan . Joku saattaakin arvata mitä tuona viikonloppuna tapahtui ..
Hän oli upea . Hän on upea . Mahtava persoona, hyvännäköinen, eikä luonteessakaan ole mitään valittamista . Kauniit, hieman kiharaiset pitkät hiukset ja upea lauluääni . Ja kitaransoittotaito . Tapa lukea ihmisiä . Tapa hakea hellyyttä . Tapa käyttää kieltä ja olla myös avuton, hymyilevä kissanpentu .
Eräs asia minua häiritsee hänessä . Hän näyttää eräältä ihmiseltä, jonka kanssa minulla oli pientä juttua noin vuosi sitten .. Paitsi ettei hänellä ole anoreksiaa .. Tajusin sen vasta jälkeenpäin, kun mietin asiaa .. Olenhan minä tietenkin ajatellut kaikkea muutakin ..
Mitä minun pitäisi tehdä hänen kanssaan ? Muutamia asioita on käynyt mielessäni tuon viikolopun jälkeen.
Pitäisikö minun unohtaa lupaukseni ja tutustua häneen paremmin ?
Pitäisikö minun kertoa hänelle, etten voi olla hänen kanssaan koska olen luvannut itselleni jotain tapahtuvan vuodenvaihteessa ?
Pitäisikö minun unohtaa koko nainen ?
Emme ole puhuneet viikonlopun tapahtumista jälkeenpäin, enkä ole aivan varma hänen tunteistaan tai ajatuksistaan ..
Mietin, että pitäisikö minun kysyä häneltä, vai antaa hänen itse kertoa .. ? Minulla ei ole mitään tietoa mitä minun pitäisi tehdä .. Jos aijon tehdä jotain, se pitää tehdä nopeasti .. Minulla on vain kuukausi enää aikaa ..
Olen huomannut, että hiukseni alkavat lähteä .. Tunnen vain jokapäiväistä päänsärkyä johon lääkkeet eivät auta . Pyörtyilen lähes päivittäin .. Lääkärit sanoivat, että tilanne ei näytä hyvältä .. Minun pitäisi leikata itselleni kalju, etteivät ihmiset huomaisi mitään ..
Haluan pitää asian toistaiseksi salassa ..
Jos joku saattaa lukea tämän postauksen, älä kysy mitää, ole kiltti ..

- wishmur

Something in here's not right today

Istun rivitaloasunnon punatiilisellä katolla, katsellen vaaleansinistä iltataivasta, vetäen myrkkyä samalla keuhkoihini . Puhallan savut ilmaan ja painan syöpäkääreen uudelleen vasten huuliani . Minun olisi pitänyt lopettaa .

Juuri kun olin heittämässä tumppiani alas katolta, pikimusta lintu lentää päin kättäni ja pyörähtää katolle, jääden siihen makaamaan hilaisena . Katselen tuota mustaa olentoa ja odotan sen liikkuvan . Mutta se ei liikahdakkaan . Tapoinko minä sen ? Lintu kuitenkin pompahtaa hetken jälkeen nopeasti pystyyn, levittäen hieman siipiään lähtemättä lentoon ja katsoo minua hieman tuimalla katseella . Oletteko koskaan huomanneet miten tuima katse mustarastaalla on ? Sen keltaiset silmät muuttuivat ihmettyneeksi ja se äännähti kimakasti . Säpsähdin hieman ja lintu lensi pois . Huokaisen hiljaa katsellen linnun matkaa pois päin .

Yhtäkkiä kättäni alkaa pistelemään . Huomaan miten mustarastaan jättämät jäljet ovat avanneet jonkun osan tuoreista ruvistani . Rauhoitun välittömästi . Katselen vuolaasti putoavaa elämäneliksiiriä hetken, kunnes punaista nestettä alkaa pudota katolle . Katselen ympärilleni kiertäen kämmeneni haavan ympärille ja palaan sisätiloihin .

Juoksen omaan huoneeseeni pyyhkimään ja sitomaan haavan tottunein elein . Etsin ympäriltäni jotakin pitkähihaista, jonka voisin laittaa päälleni, etteivät muut huomaisi juuri tullutta haavaani . He eivät pitäisi siitä, oletan . Katsahhan kämmentäni ja tajuan sen olevan kuivuneen elämäneliksiirin peitossa ja ymmärrän mennä pesemään sen . Tai siis, ainakin minun piti mennä pesemään se .

Säikähdän kylpyhuoneen ovella seisovaa hahmoa ja sydämeni alkaa tykyttää liikaa . Et sinä ollut siinä äsken . Et ole ollut täällä muutamaan päivään . Elämäni rauhallisimmat päivät . Mitä sinä täällä teet ? Sinä vedät suunpelesi pienelle virneelle ja astut minua kohti, rauhallisesti . Välissämme oli vajaa viisikymmentä senttimetriä ja sinä pyyhkäiset kevyesti sormellasi poskeani . Olen täysin lamaantunut, enkä kykene liikkumaan . Päässäni surraa tasan yksi lause . Älä huomaa sitä, älä huomaa sitä, älä .. Sinä tuot kasvojasi hieman lähemmäs olkapäätäni ja kuiskaat korvaani jotain, mikä saa kylmät väreet liukumaan pitkin selkärankaani nopeasti . Poistut mitään sanomatta luotani, jättäen minut siihen muutamaksi hetkeksi .

Juoksen kylpyhuoneeseen, lukiten oven perässäni ja huomaan kuinka olen lysähtänyt lattialle polvilleni, kämmenet kasvojani vasten . Yritän tasoitella hengitystäni ja sykettäni mahdollisimman nopeasti . Vaikken olekaan vielä rauhoittunut, nousen silti pitäen kiinni lavuaarinreunasta ja meinaan pudota lattialle uudestaan . Samperin huomaus . Avaan vesihanan ja alan pestä kuivunutta verta kämmenessäni, silmät sumeina ja sydämen tykyttäessä edellen ylikierroksialla .
Minä en tiedä mitä minun pitäisi tehdä sinun kanssasi .

"Odotan sinua myöhemmin .."

- wishmur

Mä teen sen mitä mun tehtävä on ..

Ei, ei mikään mulle riitä, mulle ei
ei mikään tunnu miltään enää ei
ei, anna mä meen, anna mä meen

Ei, ei, ei, ei
ei, anna mä meen, anna mä meen

-------------------------------

Minulla ei ole mitään muuta sanottavaa .
Tämänhetkiset ajatukseni on tiivistettynä viiteen lauseeseen .
Haluaisin vain lähteä pois, mennä minne ikinä menenkin, kadota ja olla tulematta koskan takaisin.
Onneksi se on jo ihan tarpeeksi lähellä, ei tarvitse odottaa enää kauaakaan ..
Neljäkymmentäseitsemän päivää ..


- wishmur

Remaining unknown was just fine

Mitä sitten jos kadotinkin kaiken ?
Hukkasin minulle tärkeät asiat, sotkin suuret asiat tiukkaan solmuun ja annoin merkityksettömien asioiden kontroloida elämääni . Sysäsin tärkeät ihmiset sivuun ja piilouduin kuviolliseen kuoreeni . Pimeässä kuoressa, sikiöasennossa itkemässä turhamaisuuden kyyneleitä ja piirtämässä verenpunaisia viivoja käsiini ja jalkoihini varastamallani teräaseella .

Mitä sitten jos unohdinkin kaiken ?
Unohdin valolla koristellut asiat ja lämpimät tervehdykset, vaaleansiniset perhoset ja kirkkaankeltaiset kukat . Unohdin vaaleanpunaiset yksisarviset ja mielikuvitusystäväni, täyttämällä mieleni mustilla esineillä . Tummansinisiä esineitä ja mustalla maalattuja ajatuksia, ideioita ja toiveita . Tulavaisuus on vain tumma häivähdys jossain universumin sopukoissa, jota on lähes mahdoton etsiä sieltä sokkeloisten tippaleipien seasta .

Mitä sitten, jos olisinkin joku muu ?
En  halunnutkaan olla enää se pellavahiuksinen pikkkutyttö räikeässä kukkamekossa, juoksemassa paljain jaloin pehmeällä nurmella, hymyillen leveästi tietämättä millaiseksi elämä minut kasvattaa . En halunnutkaan olla enää se tyttö, joka sai nahkavyöstä jos ole tehnyt jotain pahaa . En halunnut olla enää se tyttö, joka kiipesi vaahterapuuhun pakoon syyttäviä katseita ja kotiarestia . En halunnut olla enää se tyttö, joka oli suvulle kuin pikimusta lammas .

Mitä sitten, jos sysäsinkin kaiken sivuun ?
Unohdin häiritsevät kamat pääni ympäriltä kun näin hyvännäköisiä tyttöjä kävelevän kadulla . Unohdin miltä pehmeiden huulten suuteleminen tuntuu, tai miltä tuntuu pistävät hampaat kaulallani, mieli täynnä epäsiveitä ajatuksia meistä kahdesta . Unohdin miltä tuntuu halata vanhaa ystävää pitkän ajan jälkeen ja kertoa miten hyvin asiat ovat mennet . Unohdin miltä tuntui odottaa jotakuta kaatosateessa puoli tuntia sovitusta aiktaulusta liian aikaisin .

Mitä sitten, jos lopetinkin puhumisen ?
Yritän muistella milloin viimeksi joku olisi kysynyt minulta yksinkertaisia kysymyksiä .. Kysymyksiä minun mielialastani tai tekemisistäni . Kysymyksiä voinnistani tai saavutuksistani . Harmillisesti olen jo unohtanut kuka minulta olisi kysynyt mitään tuollaista . Olen jo unohtanut miten vastata kysymyksiin, joihin ei ole lyhyttä vastausta . Onneksi minun ei tarvitse enää vastata yhtään mihinkään . Täällä ei ole enää ketään, joka minulta kysyisi mitään .

- wishmur

Vie mut kotiin uudelleen, laita mun pää ja sydän paikoilleen.

Minä löydän itseni pian taas samanalaisesta syvennöksestä kuin muutama kuukausi sitten .. Olen lopettanut lääkkeiden syönnit kokonaan ilman lääkärin lupaa, ostanut ylimääräisiä purkkeja ja liuskoja varautuen tulevaan . Kyllä minulla on suunnitelmia niiden varalle .

Kadotin inspiraationi täysin . Juuri minun tapaistani, hallusinoina mustista palleroista ja tukehtumisesta ilman minkäänlaista järjellistä kehitystä . En osaa puhua . Olen menettänyt ääneni ja minusta tuntuu liian raskaalta sanoa sanoja .. Kirjoittaminenkin tuntuu liian raskaalta .. Kommunikaatio-ongelma, ihmiset sanoisivat . Kutsuisit tätä ehkä mielummin depressioksi . Mitenvain .

Tule hakemaan,
mä valmiina oon.
Muistot muovikasseissa,
sydän matkalaukussa.
Valmis muuttumaan,
vie mut kotiin.

Vie mut kotiin uudelleen,
laita mun pää ja sydän paikoilleen.
Koske mua niin, etten voi enää unohtaa,
kuka on se joka minut omistaa.
Vie mut kotiin.

Haluan pois .
Haluan kadota tummanharmaaksi tuhkaksi joka pudotetaan syvään kuoppaan vailla minkäänlaista tarkoitusta .
Haluaisin kadota niinkuin voikukan siemenet, joissa lapset uskovat että on hieman toivoa .
Haluaisin kadota viileän syystuulen mukana kauas pois täältä, palaamatta enää koskaan .
Haluaisin kadota varjojen mukana auringonvalon lämmittäessä puutarhakivetystä .
Vaan ei . En pystyisi tekemään sitä . Harmillista sinäänsä . Toivoisit sitä kumminkin ..

- wishmur

Music is my escape to bad thing what is inside my head

Lähde jonkun toisen matkaan
Soita mulle yöllä
Vuoden päästä taas
Voit olla varma
Hetkeekään en mieti
Ehdoitta mä saavun
Sua noutamaan

Sinä oot se päätös, jonka pyörrän
Takki, jonka käännän
Vaikka pelottaa
Sinä oot se, mihin loppuu kohtuus
Mistä alkaa huulluus

Järjetön rakkaus

Miksi se uskoo
Miksi se toivoo
Miksi se kärsii
Mutta kestää

Miksi se vain riuhtoo
Miksei se irtoo
Miksi se kärsii
Mutta kestää

Miksei sitä hengiltä saa

Loukkaa tuhat kertaa vielä
Väitä, ettet tiedä
Miestä huonompaa
Voit olla varma
Anteeksi saat aina
Ei kai ole sulla
Sen helpompaa

Minä oon se päätös, jonka pyörrät
Takki, jonka käännät
Kun me suudellaan
Sinä oot se, mihin loppuu kohtuus
Mistä alkaa hulluus

Järjetön rakkaus

Miksi se uskoo
Miksi se toivoo
Miksi se kärsii
Mutta kestää

Miksi se vain riuhtoo
Miksei se irtoo
Miksi se kärsii
Mutta kestää

Järjetön rakkaus
Pelottavan vahva
Puristava voima
Sano, miksi se kaiken yhä uskoo
Miksi se toivoo
Miksi se kestää

Miksei sitä hengiltä saa?

Lähde uudelleen
Sinä tiedät, kuinka kaipuu kiskaisee
Suru ketjustansa rakkaus riuhtaisee
Sut takaisin aina, aina

Miksi se uskoo
Miksi se toivoo
Miksi kärsii
Mutta kestää
Miksi se vain riuhtoo
Miksei se irtoo
Miksi se kärsii
Mutta kestää

Järjetön rakkaus
Pelottavan vahva
Puristava voima
Sano, miksi se kaiken yhä uskoo
Miksi se toivoo
Miksi se kestää

Miksei sitä hengiltä saa?

Jesse Kaikuranta - Järjrtön rakkaus