perjantai 14. syyskuuta 2012

You should do something on your life


Mihin tämä maailma on menossa .. ?

Minä seison viidennen kerroksen lasitetulla parvekkeella, tummanharmaassa t-paidassa, sadepisaroiden rummuttaessa lasiin . Tunnen kuinka kylmä viima saa ihoni näyttämään nyljetyltä kanalta ja kiedon arpiset käteni ympärilleni .. Huokaisen, kun näen rumat käsivarteni, tartun lasiin ja vedän sen edestäni sivuun ja nojaan märkään kaiteeseen . Katson miten kaupunki on herännyt eloon ja ihmiset kulkevat pitkin märkiä kävelyteitä, kiireisinä tai vähemmän .
Siirryn pois kaiteelta hetkeksi ja varastan askistasi yhden savukkeen, jonka olit jättänyt parvekkeelle tahallasi . Juuri sinun tapaistasi, missä muualla pitäisitkään niitä ? Nappaan sytyttimen askin päältä, siirrän tuon valkoisen syöpäkääryleen huulilleni ja sytytän sen . Ajattelen samantien, että eihän minun koskaan pitänyt aloittaa sitä .. Sovimme, että saan polttaa, jos lopetan ihoni koristelun kokonaan . Vaan ei . Nyt minulla on kaksi pahetta, joista on päästävä eroon .. Tai niin, oikeastaan kolme . Yhdestä niistä en vain halua päästä eroon .. En ainakaan vielä .
Mietin, miksiköhän minä taas olen sinun luonasi, puolialastomana ja nälkäisenä sinun viettäessä aikaa töissä tai ystäviesi luona juomassa . Ei sinusta koskaan tiedä missä sinä olet .. Mahahappojen ja tupakan maku suussani alkaa puistattaa, mutten silti heitä käärettä pois . Siirrän märän käteni kaiteelta kastelemaan paitani kylkiluiteni kohdalta . Niiden koskettaminen sattuu ja tuntuu epämiellyttävältä, mutta minun on varmistettava, että vielä tunnen ne kaikki . Hymähdän itselleni, sormien kulkiessa pitkin kylkiluitani, kun kovat kivun täyttämät luuni tuntuvat samalta, kun viimeksi koskettaeessani niitä .
Vedän viimeisen kerran tuota myrkkyä sisuksiini ja heitän tumpin kadulle, suljen parvekkeen lasin ja kylmien väreiden saattelemana kävelen takaisin sinun mansikkaiselta tuoksuvan kotisi sisätiloihin ja suuntaan samantien tyhjentämään sisuksiani kaikista niistä vähistä kaloreista joita olen täällä ollessani syönyt ja rukoilen itsekseni, ettet sinä palaisi vielä kotiin .

- wishmur