lauantai 25. elokuuta 2012

It doesn't matter anymore . Do what you want .


Minä makaan sikiöasennossa kovalla sängyllä, jossa sinä juuri osoitit vihaasi minuun . Tunnen sormissani, kuinka valkoiset lakanani eivät ole enää valkoiset .. Punainen elämäneliksiirini on tarttunut niihin muistuttamaan siitä, mitä juuri tapahtui .

Muistelen rauhallisena hetki sitten tapahtunutta vääryyttä, silmät visusti suljettuina . Näen sen, aina uudestaan ja uudestaan, kuin pikakelauksella vanhassa kasetissa . Sykkeeni on pikkuhiljaa normalisoitumassa ..
Hamusin koko keholliseni täyteen turvallisuuden tunnetta, mutten sitä saanut . En löytänyt sitä . En täältä ..

Sen sijaan sain sinulta vain pelkkiä ivallisia katseita, kivun täyttämää laihaa kehoa, kun sinä ensin osoitit vihaasi kämmentesi kautta ja lopuksi upotit jotakin minuun . Huutaisin kivusta ja järkytyksestä, jos voisin . Haluaisin tukehtua tuohon kankaanpalaan, joka makaa suuni edessä estämässä pelon täyttämää huutoani . Minähän en edes huuda . En osaa, enkä kykene . Kukaan ei edes kuulisi ..

Suljen visusti silmäni ja tunnen, kuinka kosteat suolavanat lipuvat pitkin poskiani ja uppoutuvat vaaleisiin lakanoihini, kun sinä kiihdytät rytmiäsi . Sydämeni sykkii viimeisiä kiihtyviä sykähdyksiään, kunnes rauhoitun . Annan sinun tehdä sen . Rentoutan olemattomat lihakseni ja käännän pääni taaksepäin, katsoen tuota ropeloista valkoista tapettia, samalla kun pieniä punaisia alueita ilmestyy lantiolleni . Tajuan, että en tunne enää kipua . Olenko tottunut jo siihen, vai johtuiko se rentoutumisesta ?
Tunnen itseni vanhaksi, kankaiseksi lapsenomaiseksi sätkynykeksi, mikä tekee mitä vain käskijänsä haluaa oaamatta puolustaa itseään, vaikka tietää tuon olevan väärin .

Ensimmäinen kerta, kun ajatuksissani hyrrää lause :
"Ei se haittaa, tee vain . Tee mitä ikinä haluat ."

maanantai 20. elokuuta 2012

Suicide is painless / It brings on many changes / And I can take or leave it if I please


Minä nousen unisena istumaan huoneeni pehmeälle sängylle hieraisten silmiäni . Tunnen kuinka sykkeeni on vieläkin korkealla juuri nähdystä unesta . Minua huimaa ja tekisi mieli lahota tuohon puunväriseen parkettilattiaan ja odottaa, että joku tulisi silittämään luista selkääni ja kadottamaan ahdistavat ajatukseni kauas pois pääni sisästä . Vaan kukaan ei tulisi, joten jätän asian sikseen . Katsahdan puhelimeni kirkasta näyttöä . Kaksi ja puoli tuntia unta, karkeasti laskettuna . Eikä yhtään mitään muuta ..

Kurotan käteni nojaamaan valkoista pöytääni ja otan lipaston laatikosta kynän ja palan paperia . Kirjoitan siihen sanoja, lauseita ja numeroita . Ne olivat siinä unessa, jonka juuri näin . Haluan kirjoittaa ne ylos, koska tiedän tarvitsevani niitä jatkossa . Minä tulen tarvitsemaan niitä jatkossa . Aikaisintaan ensi kuussa, viimeistään tammikuun toinen päivä ensi vuonna . Aivan, joku saattaa arvata mistä puhun .. Olen miettinyt tätä ennenkin . Tuota samaa päivää, samalla merkityksellä ja samoilla ideioilla ja ajatuksilla . Se on muutakin, kuin syntymäpäiväni .. Ollut jo yli vuoden .. Haluan näin tapahtuva, kun täytän kuusitoista .

Mutta tänävuonna eräs ihminen rikkoi sen lupauksen, minkä olin tehnyt itselleni täyttäessäni kahdeksan . Toisaalta, olen kiitollinen siitä tuolle ihmiselle . Hänen takiaan jätin erään asian tekemättä ja tutustuin erääseen .. Toiseen ihmiseen . Josta tuli minulle hyvin rakas . Ja hän on sitä edelleen ..

Kiitos siis, jos luet tätä, vaikka tiedänkin, että et lue ..

tiistai 14. elokuuta 2012

Never be the same


Minä sanon sinulle hyvästit ja nousen tästä epämukavasta ja vääränmuotoisesta tuolista ja alan kiertää ympäri huonetta . Sydämeni hakkaa miljoonia ja tuntuu, etten saa enää ilmaa sisuksiini . Tömäytän otsani kovaan tiiliseinään ja kiroan kuinka se sattui jo valmiiksi kipeään silmääni . Onneksi seinänaapurini ovat toisessa rakennuksessa katsomassa elokuvaa, joten he eivät kuule mitään ..

Lysähdän lattialle istumaan kuin kidutettu eläin .. Hakkaan muutaman kerran takaraivoani seinään ja tunnen kylmiä vanoja poskillani . Se tulee sitten nyt, kun ei aikaisemmin voinut .. Pyyhkäisen poskeani ja esitän itselleni olevani vahva . Vaan en ole .
Nousen ja lysähdän upouudelle sängylleni ja painan kasvojani tyynyyn . Hampaani löytävät jo rikkimenneen huuleni ja maistan rautaista elämäneliksiiriä suussani .. Verta .. Olin jo unohtanut sen maun ..

Nousen istuma-asentoon ja keskityn tuon punaisen nesteen makuun . Jotenkin niin .. eläväinen .. ? Maistan siinä oman elämäni, sen hyvät ja huonot puolet . Kokeilen kielelläni veristä kohtaa . Tuntuu .. arpiselta .. Haavalta .. Lasken katseeni yöpöytäni toisteksi alimmaiseen laatikkoon, tartun metalliseen kahvaan ja avaan sen . Siellä on pieni meikkipussin tapainen pussukka, joka on täynnä ahdistusta poistavia esineitä . Otan pussukan ja avaan sen . Kokeilen sormillani erikokoisia teräviä esineitä, teroittimen teristä sahalaitaiseen keittiöveitseen . Kuvittelen miten ne yksitellen saisivat ihoni rikki, kun puran niiden avulla ahdistukseni ihoon ja voisin sittemmin maistella punaista nestettä mielinmäärin . Vaan ei, en tee niin . Sujautan tavarat takaisin pussiin, otan tuolin ja heitän pussin vaatekaappini päälle, mahdollisimman taakse . Haluan päästä siitä eroon . Nyt .

Suuntaan takaisin sängylleni ja yritän rentoutua kera toivekkaiden ajatusten hyvästä huomisesta ..

- wishmur

tiistai 7. elokuuta 2012

"... Sä mietit kuinka mikään satuttaa voi niin .. "


Hetken vielä, tämä puoli maailmaa,
hetken vielä, nukkuu yötä valkeaa.
Sä mietit kuinka mikään satuttaa voi niin.
Parhaat vuotes, kaikki maahan poljettiin.

refrain:
Puoltakaan en sun kivustas voi tietää
sanat kaikki vailla voimaa ilmaan jää
mut joku aamu, mä tiedän sen
sä heräät huomaamaan
sinä selvisit ja kelpaat kelle vaan

Ja sä oot kaunis, vaikket enää tunne niin,
ne vaikka veivät sulta uskon ihmisiin.
Hetken vielä, nukkuu puoli maailmaa,
hetki vielä, kirkas aamu aukeaa.

refrain (x3)

Musta tuntuu et niin kauan ku tää biisi muistuttaa susta, en tuu pääsee susta yli,
saatika päästämään susta irti ..

Mulla ei oo mitään käryä siitä et mitä sä ajattelet musta tai millaset sun odotukset on tai yhtään mitään muutakaan . Mä en tosiaan tiedä et mitä sun päässä edes liikkuu ku sä et perhana vie kerro mulle koskaan mitään ..

Mut .. Mun tunteet sua kohtaan on niin sekavat etten tiedä mitä mä ajattelisin .
Toisaalta haluisin pitää sut mun elämässä enkä pystyis ees kuvittelee et millasta tää olis ilman sua, mut .. sit taas en voi olla sulle enää normaali .. Mä en luota suhun täysin, vielä vähemmän ku sillon enkä mä varmasti pysty tai edes halua kertoa sulle kaikkea ..
Oon tavallaan ikuisesti vihanen siitä et mitä teit, mut .. Ajattelit silti vaan hyvää kummallekin meille ni ..
Ymmärrän sen, vaiks en koskaan olis odottanu näin käyvän, saatika olettanu et sä tekisit sitä .. Mut .. ehkä meistä on edes kavereiks ..

sunnuntai 5. elokuuta 2012

I promised you ..


Saatoin jo unohtaa miltä tälläiset aamut tuntuvat ..

Kun tajuan miten turvoksissa silmäni ovatkaan yön jälkeen, miten kuivat suolavanat tuntuvat edelleen poskillani itkemisen johdosta, kuinka mahani huutaa nälkää enkä pysty syömään .. Minun on silti syötävä . Lupasin niin ..

Yritän nousta istumaan sängynreunalle, mutta lysähdän samantien takaisin . Minua turhauttaa oma reaktioni asiaan .. En jaksa nousta .. Minusta tuntuu, että kehoni on täytetty lyijyllä, eikä se jaksa kannatella itseään . Minun on silti noustava .. On pakko .

Nappaan tottuneena pilleripurkin lattialta ja kaadan sieltä tarvittavan määrän käteeni . Mieleni tekisi kaataa siihen koko purkillinen ja odottaa ambulanssin sireenien korvia kirpaisevaa ääntä . Vaan en tee niin .. Heitän purkin huoneen toiseen päähän ja sujautan kaksi pientä lääkettä kurkkuuni . Nousen sängyltäni ja olen taas kaatua lattialle . Heikottaa, huimaa, verensokerit alhaalla ja pyörryn pian . Annan asian olla . Avaan huoneeni tuuletusikkunan ja heitän muutaman vaatekappaleen päälleni . Avaan huoneeni oven ja kuulen kuinka siskoni kuuntelee The GazettEn Calm Envy - biisiä .. Pamautan oveni kiinni ja rysähdän sängylleni pystymättä pidättelemään suolaveden tulemista . Painan kasvojani tyynyyni niin kauan, että minun on haukottava henkeä .
Sitten muistan lupaukseni ja käännän itseni kyljelleni, itkien kuin viaton pikkutyttö, joka kaatui ja satutti jalkansa  ..

Miksi tämä on näin vaikeaa ?

- wishmur

lauantai 4. elokuuta 2012

I can't sleep because you're too far away


Olin juuri pitänyt sellaisen pienen "hartauden", jossa kerroin tarinan pojasta, joka kuoli sodassa ja kirjoitti erääseen kirjaan kolme lausetta . Sinä istuit minun vieressäni koko sen ajan . Loppuun soitin Juha Tapion Kelpaat kelle vaan - biisin ..
Kun kappale oli melkein lopussa, sinä laskit kätesi reidelleni ja silitit sitä kevyesti . Näin ilmeessäsi hitusen .. nostalgiaa .. ? Hieman ehkä suruakin ja .. pienen kyynelpisaran . Painoin käteni omasi päälle ja sinä tartuit siihen . Minusta tuntui pahalta, mutten antanut asian häiritä senkoommin . Sitten sinä nousit ja saatoit muita nukkumaan omiin huoneisiinsa ..

Kaksitoista minuuttia myöhemmin

Minä makaan hiljaisena sinisten lattiatyynyjen päällä, puisella lakalta haisevalla lattialla, joka tuntuu kylmältä sormiani vasten . On myöhä ja minun pitäisi olla jo nukkumassa, mutten saa unta ennenkuin olen nähnyt sinut . Katson alaviistoon ja näen kynttilöitä, 5 pientä tuikkua ja yhden vähän isomman, kaikki lasisissa alustoissaan . Katson tuota punakeltaista rauhoittavaa elementtiä ja minun tekee mieli koskettaa sitä . Niin kaunis, mutta satuttaa helposti . Huokaisen .

Kuulen askeleesi ja hymähdän itsekseni . Tiedän, että tulit takiani, vaikka sinun pitäisi tehdä töitä ja valvoa . Jäät muutaman askeleen päähän ja minä näen suloiset valkoiset ankkasukkasi ja hymyilen vienosti . Olen tainnut nähdä nuo joskus ennenkin ..
Siirrät kynttilöitä, jotta pääsisit viereeni, haet itsellesi tyynyn ja laitat hieman musiikkia . Sarah Kelly . Hymähdän nostalgiselle biisi- ja bändivalinnalle ja seuraan liikkeitäsi kun istut viereeni .
Ilmeessäsi on jotain .. outoa .. Kaupausta, särkynyttä sielua, pahaa oloa ja ahdistusta . Miksi .. ?  Katson sinua kysyvästi ja sinä nostat kätesi silittämään kevyesti minua selän ja olkapään alueelta .. Rauhoitun välittömästi, enkä muista enää ilmettäsi . Katsahdan sinuun ja sinä hymyilet . Olet oikeastaan aika kaunis kymyillessäsi ..

"Tiedätkö ..", aloitit ja minä havahduin puoleesi ja huomasin kuinka purit huultasi . Nousen olkapäitteni varaan ja katson sinua vienosti hymyillen ja odotan, että jatkat lausettasi . Vaan et jatka, vaikka kysyisin ..

Minun oli pakko kysyä sinulta yhtä asiaa .. "Tota .. Miks sä laitoit sun käden mun reidelle harhautuksessa .. ?" Sinä käänsit katseesi ja silityksesi loppui . Käännän päätäni kuin utelias koiranpentu, mutta vain hämmästyneellä ilmeellä . Käännät kasvosi minuun päin ja katsot suoraan syvänvihreisiin silmiini tuolla oudolla katseellasi . "Musta vaan tuntu, et mä haluan koskettaa sua .. "

Hämmennyin . Käänsin katseeni palaviin kynttilöihin ja mietin . Sydämeni hakkaa miljoonia, mutten silti tunne mitään . En yhtään mitään . En kiintymystä, ujoutta, välittämistä .. Tyydyn vain nyökkäämään  . Jatkat silittelyäsi ja minä painan väsyneenä pääni tyynyyn . En kuitenkaan nukahda vielä, vaan mietin sanomaasi .
Sinä jatkat minun sivelemistä niin kauan, että nukahdan siihen sinun turvalliselta tuntuvan silityksen alle, sinun mansikkaisen hajuveden leijailevaan tuoksuun ja ...

- wishmur