Tell me why don't you kill me ?

Yūgata ~

(tuo tervehdys tuossa tarkoittaa siis ''Iltaa''...) Niin tosiaan kellohan on melkein 1 yöllä, mutta nämä on taas näitä yöllisiä pakkopostauksia mitä on pakko blogauksena tänne tunkea ... 
Niin siis luin vaihteeksi The GazettE fanfictioneja ja siellä oli yksi joka teki muhun henkilökohtaisesti suuren vaikutuksen, koska siinä oli toisessa luvussa kerrottu tosi selvästi asioita, jotka muistuttivat omaa elämääni ja tämänhetkistä ongelmaani (joka tulee tästä esille pian kunhan saan ajatukseni pois tästä informaatiotekstistä and stuff ...)
Eli siis nyt .. 

Niin siis ...
Kun tuolla Animeconissa tosiaan olin 15-17.7 niin tuli siellä sitte koettua taas se tune mitä en oo _vähintään puoleen vuoteen kokenut . 

En tahdo sitä .. Olen vain liian heikko kokemaan sen taas .
En tahdo kärsiä kuin kidutettu eläin .
En vain enää jaksa sellaista, en tahdo kokea sellaista enää ..
Varsinkaan tämä samaisen ihmisen kohdalla, toistamiseen ... 
Siitä ei seuraa muuta kuin harmia .

Miljoonia kysymyksiä pyörii päässä kun on saanu mietiskellä niitä rauhassa tän yli vuorokauden ..

Mitä silloin tapahtui ja/tai olisi voinut tapahtua ? , Miksi juuri nyt ? ,

Miksi juuri siellä ? , Huomasiko hän edes sitä ? ,

Miten se vaikuttaa minuun tai meihin ? , Menetänkö hänet kokonaan jos kerron hänelle suoraan ? ,
Mitä jos hän lukee tätä nyt ja arvaa tai ymmärtää kaiken ? , Ymmärtääköhän edes sitä ? ,
Katoaako tämä tunne jos annan asian olla ? , Miksi juuri hän ?

Ja monia monia muita kysymyksiä jotka raapivat sydämeni verille ja saavat omantunnon kolkuttamaan takaraivossa ..

Henkilökohtaisesti vihaan sitä tunnetta . 
Se kauan sitten piilotettu tunne, se epävarmuus, se pelko, se haurauden tunne.
Kuin olisit täysin toisen armoilla, riippuvainen hänen teoistaan, kosketuksestaan, sanoistaan, eleistään, ilmeistään .
Kaikesta mikä liittyy häneen ja hänen läsnäoloonsa . 
Minun onnekseni se tunne on helpompi piilottaa ja kadottaa jälleen, kun kukaan ei tiedä siitä ..
Sen voi haudata jättämättä sille sen suurempia hyvästejä ja antaa asian olla .. 

Vaikka se sattuu, se on parempi niin .
Unohtaminen .. 
Onneksi itkeminen parantaa terveyttä ..

Kyllä, minulla on sinulle vielä muutama sana :  minä oikeasti olen pahoillani . Anteeksi.

- wishmur