It doesn't matter anymore . Do what you want .

Minä makaan sikiöasennossa kovalla sängyllä, jossa sinä juuri osoitit vihaasi minuun . Tunnen sormissani, kuinka valkoiset lakanani eivät ole enää valkoiset .. Punainen elämäneliksiirini on tarttunut niihin muistuttamaan siitä, mitä juuri tapahtui .

Muistelen rauhallisena hetki sitten tapahtunutta vääryyttä, silmät visusti suljettuina . Näen sen, aina uudestaan ja uudestaan, kuin pikakelauksella vanhassa kasetissa . Sykkeeni on pikkuhiljaa normalisoitumassa ..
Hamusin koko keholliseni täyteen turvallisuuden tunnetta, mutten sitä saanut . En löytänyt sitä . En täältä ..

Sen sijaan sain sinulta vain pelkkiä ivallisia katseita, kivun täyttämää laihaa kehoa, kun sinä ensin osoitit vihaasi kämmentesi kautta ja lopuksi upotit jotakin minuun . Huutaisin kivusta ja järkytyksestä, jos voisin . Haluaisin tukehtua tuohon kankaanpalaan, joka makaa suuni edessä estämässä pelon täyttämää huutoani . Minähän en edes huuda . En osaa, enkä kykene . Kukaan ei edes kuulisi ..

Suljen visusti silmäni ja tunnen, kuinka kosteat suolavanat lipuvat pitkin poskiani ja uppoutuvat vaaleisiin lakanoihini, kun sinä kiihdytät rytmiäsi . Sydämeni sykkii viimeisiä kiihtyviä sykähdyksiään, kunnes rauhoitun . Annan sinun tehdä sen . Rentoutan olemattomat lihakseni ja käännän pääni taaksepäin, katsoen tuota ropeloista valkoista tapettia, samalla kun pieniä punaisia alueita ilmestyy lantiolleni . Tajuan, että en tunne enää kipua . Olenko tottunut jo siihen, vai johtuiko se rentoutumisesta ?
Tunnen itseni vanhaksi, kankaiseksi lapsenomaiseksi sätkynykeksi, mikä tekee mitä vain käskijänsä haluaa oaamatta puolustaa itseään, vaikka tietää tuon olevan väärin .

Ensimmäinen kerta, kun ajatuksissani hyrrää lause :
"Ei se haittaa, tee vain . Tee mitä ikinä haluat ."