torstai 22. marraskuuta 2012

Something in here's not right today

Istun rivitaloasunnon punatiilisellä katolla, katsellen vaaleansinistä iltataivasta, vetäen myrkkyä samalla keuhkoihini . Puhallan savut ilmaan ja painan syöpäkääreen uudelleen vasten huuliani . Minun olisi pitänyt lopettaa .

Juuri kun olin heittämässä tumppiani alas katolta, pikimusta lintu lentää päin kättäni ja pyörähtää katolle, jääden siihen makaamaan hilaisena . Katselen tuota mustaa olentoa ja odotan sen liikkuvan . Mutta se ei liikahdakkaan . Tapoinko minä sen ? Lintu kuitenkin pompahtaa hetken jälkeen nopeasti pystyyn, levittäen hieman siipiään lähtemättä lentoon ja katsoo minua hieman tuimalla katseella . Oletteko koskaan huomanneet miten tuima katse mustarastaalla on ? Sen keltaiset silmät muuttuivat ihmettyneeksi ja se äännähti kimakasti . Säpsähdin hieman ja lintu lensi pois . Huokaisen hiljaa katsellen linnun matkaa pois päin .

Yhtäkkiä kättäni alkaa pistelemään . Huomaan miten mustarastaan jättämät jäljet ovat avanneet jonkun osan tuoreista ruvistani . Rauhoitun välittömästi . Katselen vuolaasti putoavaa elämäneliksiiriä hetken, kunnes punaista nestettä alkaa pudota katolle . Katselen ympärilleni kiertäen kämmeneni haavan ympärille ja palaan sisätiloihin .

Juoksen omaan huoneeseeni pyyhkimään ja sitomaan haavan tottunein elein . Etsin ympäriltäni jotakin pitkähihaista, jonka voisin laittaa päälleni, etteivät muut huomaisi juuri tullutta haavaani . He eivät pitäisi siitä, oletan . Katsahhan kämmentäni ja tajuan sen olevan kuivuneen elämäneliksiirin peitossa ja ymmärrän mennä pesemään sen . Tai siis, ainakin minun piti mennä pesemään se .

Säikähdän kylpyhuoneen ovella seisovaa hahmoa ja sydämeni alkaa tykyttää liikaa . Et sinä ollut siinä äsken . Et ole ollut täällä muutamaan päivään . Elämäni rauhallisimmat päivät . Mitä sinä täällä teet ? Sinä vedät suunpelesi pienelle virneelle ja astut minua kohti, rauhallisesti . Välissämme oli vajaa viisikymmentä senttimetriä ja sinä pyyhkäiset kevyesti sormellasi poskeani . Olen täysin lamaantunut, enkä kykene liikkumaan . Päässäni surraa tasan yksi lause . Älä huomaa sitä, älä huomaa sitä, älä .. Sinä tuot kasvojasi hieman lähemmäs olkapäätäni ja kuiskaat korvaani jotain, mikä saa kylmät väreet liukumaan pitkin selkärankaani nopeasti . Poistut mitään sanomatta luotani, jättäen minut siihen muutamaksi hetkeksi .

Juoksen kylpyhuoneeseen, lukiten oven perässäni ja huomaan kuinka olen lysähtänyt lattialle polvilleni, kämmenet kasvojani vasten . Yritän tasoitella hengitystäni ja sykettäni mahdollisimman nopeasti . Vaikken olekaan vielä rauhoittunut, nousen silti pitäen kiinni lavuaarinreunasta ja meinaan pudota lattialle uudestaan . Samperin huomaus . Avaan vesihanan ja alan pestä kuivunutta verta kämmenessäni, silmät sumeina ja sydämen tykyttäessä edellen ylikierroksialla .
Minä en tiedä mitä minun pitäisi tehdä sinun kanssasi .

"Odotan sinua myöhemmin .."

- wishmur

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti