Sun shining, this day is gonna be a great day ..

Minusta aamut ovat kauniita . Varsinkin keskikesän jälkeiset, tummien pilvien täyttämä taivas, kun juuri sateesta kärsinyt märkä nurmikko huutaa kosteuden tuoksuja ja maailmassa on ihan hiljaista .

Minä seison ikkunani takana, huoneeni sisäpuolella ja katselen sateen täyttämää taivasta . Mustia ja harmaita kumpupilviä, jokunen valkoinenkin häivähdys muiden joukossa . Sysään tummanpunaiset verhoni sivuun ja avaan tuuletusikkunani kiroten narisevien saranoiden pilaaman tunnelman . Tunnen kuinka viileä ulkoilma pakkautuu huoneeseeni ja saa sisäilmankin tuntumaan viileältä . Nostan peittoni olkapäitteni päälle pitäen sitä kuin viittaa . Katson edelleen ulos .

Naapurin kiltti perheellinen herrasmies lähtee aamuvuoroon taluttaen suuren moottoripyöränsä parkkkipailalle ja päräyttäen sen käyntiin . Olen kuolannut tuota menopeliä jo hyvänaikaa, eikä sen äänetkään kuulosta korviini yhtään kamalalta . Moottoripyörän murina katoaa kaukaisuuteen ja minä istun viileälle sängylleni .

Silmiini osuu arpien täyttämät reiteni ja sormeni alkavat koskettaa niitä kuin automaattisesti . Erikokoisia ja näköisiä, eri suuntaan meneviä ja erilaisia tekotapoja . Kaikilla silti omat erilaiset syynsä ja tarinansa .

Heitän peittoni olkapäiltäni alas ja laitan päälleni ainakin kolme kokoa liian ison valkoisen paidan, nousen ja kävelen muutaman askeleen, kunnes huomaan puhelimeni vilkkuvan sinistä valoa . Kuka .. tähänaikaan .. ? Siirryn lähemmäs tuota lievästi addiktoivaa esinettä ja huomaan näytöllä nimen, jota en olisi odottanut . En näin aikaisin, enkä muutenkaan, koskaan, ikinä . Annan puhelimeni vilkkua puhelusta ilmoittavaa valoa, enkä tehnyt elettäkään vastaakseni . Valo sammui, ainakin hetkeksi . Seuraavaksi sain viestin samaiselta henkilöltä : "Anteeksi, etten ole pitänyt yhteyttä . Nähdäänkö huomenna ? Haluaisin kuulla miten sulla menee, kun oon hieman huolissani ...Taas kerran ." ja viestin perässä oli lähettäjän nimi .

Matkaan taas sängylleni istumaan ja katson kelloa . 27 yli 6 aamulla . Luuleeko hän tosiaan, että olen tähänaikaan hereillä ja vastaisin sekä soittoihin, että viesteihin ? Toisaalta olen kyllä sanonut, että minulle saa laittaa asiaa kellon ympäri . Ehkä hän kerrankin kuunteli minua siinä . Toisaalta en aijo kertoa hänelle olleeni hereillä .

Laitan puhelimeni lattialle sänkyni viereen vastaamatta viestiin, riisun ylimääräisen kaksikokoa-liian-ison-vaatekappaleen päältäni ja laitan makaamaan sängylle selälleni, katse kohti ärsyttävän  ropopintaista, valkoharmaaksi maalattua kattoa .

Mielessäni surraa miljoonia kysymyksiä . Miksi hän, miksi juuri nyt, miksi näin aikaisin, miksi huomenna, miksi .. Kysymyksiä, joihin en osaa vastata . Käännän itseni kyljelleni ja otan uskollisen unityynyni kainalooni . Ei mene kuin muutama minuutti ja jo nukahdin unettomiin unelmiini tai painajaisten täyttämiin mielikuvituksiini . En muista, eikä sillä ole nyt väliä ..

Mä en tiedä miks mulla on tullu into kirjottaa mun päivistä tällätavalla .
Novellin pätkiä ? En tosiaan tiedä, mut .. Niin, kommentoida saa ja virheistä saa huomautella .
En pahastu . Kommentti on  aina kommentti ja siinä sen pitää pysyä .

- wishmur