Never be the same

Minä sanon sinulle hyvästit ja nousen tästä epämukavasta ja vääränmuotoisesta tuolista ja alan kiertää ympäri huonetta . Sydämeni hakkaa miljoonia ja tuntuu, etten saa enää ilmaa sisuksiini . Tömäytän otsani kovaan tiiliseinään ja kiroan kuinka se sattui jo valmiiksi kipeään silmääni . Onneksi seinänaapurini ovat toisessa rakennuksessa katsomassa elokuvaa, joten he eivät kuule mitään ..

Lysähdän lattialle istumaan kuin kidutettu eläin .. Hakkaan muutaman kerran takaraivoani seinään ja tunnen kylmiä vanoja poskillani . Se tulee sitten nyt, kun ei aikaisemmin voinut .. Pyyhkäisen poskeani ja esitän itselleni olevani vahva . Vaan en ole .
Nousen ja lysähdän upouudelle sängylleni ja painan kasvojani tyynyyn . Hampaani löytävät jo rikkimenneen huuleni ja maistan rautaista elämäneliksiiriä suussani .. Verta .. Olin jo unohtanut sen maun ..

Nousen istuma-asentoon ja keskityn tuon punaisen nesteen makuun . Jotenkin niin .. eläväinen .. ? Maistan siinä oman elämäni, sen hyvät ja huonot puolet . Kokeilen kielelläni veristä kohtaa . Tuntuu .. arpiselta .. Haavalta .. Lasken katseeni yöpöytäni toisteksi alimmaiseen laatikkoon, tartun metalliseen kahvaan ja avaan sen . Siellä on pieni meikkipussin tapainen pussukka, joka on täynnä ahdistusta poistavia esineitä . Otan pussukan ja avaan sen . Kokeilen sormillani erikokoisia teräviä esineitä, teroittimen teristä sahalaitaiseen keittiöveitseen . Kuvittelen miten ne yksitellen saisivat ihoni rikki, kun puran niiden avulla ahdistukseni ihoon ja voisin sittemmin maistella punaista nestettä mielinmäärin . Vaan ei, en tee niin . Sujautan tavarat takaisin pussiin, otan tuolin ja heitän pussin vaatekaappini päälle, mahdollisimman taakse . Haluan päästä siitä eroon . Nyt .

Suuntaan takaisin sängylleni ja yritän rentoutua kera toivekkaiden ajatusten hyvästä huomisesta ..

- wishmur